Tiedätte meikäläisen taipumuksen laveasanaisuuteen, vaikka kertoisin tarinaa hammastikusta. No, nyt tässä tulee tissin tarinaa alkuun lyhyesti ja sitten yksityiskohtaisempi rapsa seuraa myöhemmin.
Pääkohdat ja tärkeimmät ovat, että leikkaus meni hyvin ja möökö saatiin pois. Möökön luonteesta tässä vaiheessa ei tiedetä vielä juuri mitään, mutta se tiedetään siitä lähimaastosta, että edellisenä päivänä kuvattu vartijaimusolmuke oli puhdas. Eli se pieni musta piste, josta olisi voinut jotain möököön liittyvää löytyä, oli tyhjä pahoista soluista.
Mikä puolestaan tarkoittaa sitä, ettei sytostaattihoitoja näillä tiedoin tarvittaisi. Josta ansiosta toivottavasti pääsen kaivokselle jo tämän vuoden puolella.
Se, mitä muita hoitoja tämä sitten muuten tuo tullessaan, onkin toinen juttu, mutta olivatpa ne sitten mitä tahansa, niistä kyllä selvitään. Lähinnä kysymys on mahdollisesta hormonihoidosta. Tai sitten ei. Mutta sekin selviää myöhemmin.
Sädehoito, joka varmistelee, ettei siihen möökön lähipiiriinkään ole jäänyt möökösoluja, alkanee vielä tämän kalenterin puolella ja siellä sitten käyn joitakin viikkoja, ehkä 5-6 viikkoa, en tiedä vielä, mutta sen hoidan tietty otona. Sairaslomaa siihen tuskin tarvitsen.
Eli näin. Nyt sitten vain parantelen tätä tissiäni kotona kolme (!!!) viikkoa. Kuinkakohan monen vuoden joulukortit tässä ehtivätkään valmistua...
Kaikille teille, jotka olitte ajatuksillanne suojelemassa leikkaustani, olen ikuisesti kiitollinen enkä kykene sitä saamani tuen määrää koskaan maksamaan takaisin. Te olette kantaneet minua yli tämänkin tuskaisan kokemuksen ja uskon, että voin luottaa teihin jatkossakin kuten niin monta kertaa aikaisemminkin.
En olisi ikinä uskonut silloin reilut kuusi vuotta sitten, että blogin kirjoittaminen voisi tuoda elämääni teidän kaltaisianne huippuystäviä. Sillä sitä te todellakin olette. Ystäviä. Kiitos, että olette olemassa.
Mukavaa kuulla,että olet kotiutunut ja kaikki meni hyvin.
VastaaPoistaKolme viikkoa menee kuule siivillä.Lepää ja ole.Ota iisisti.
Pistä ne kollit passaamaan sua ;)
<3
Kolme viikkoa tuntuu ikuisuudelta, mutta pelkään, että olet oikeassa ja kolmen viikon päästä kiroan ajan juoksemista ja etsin kellokorttia. :)
PoistaPassaamaan MUA ?! Kun nyt edes omat kamansa laittaisivat, niin olisin tyytyväinen. :D
Mukava kulla, että kaikki meni hyvin ja vartijasolmuke on puhdas: En aina ehdi/muista kommentoida, mutta olet mielessä <3
VastaaPoistaMinä pääsen/joudun viikon päästä vapaaehtoisesti vähän vastaavaan leikkaukseen. Huolettaahaan se hiukan.
Kiitos. <3
PoistaJa tsemppiä sinullekin operatsuuniin. Mä ihan turhaan pelkäsin, joten voin sanoa sullekin: unohda huolet, hyvin se menee.
Mä tässä yks päivä aattelin sua, kun isänpäiväkorttia väkästin autossa matkalla isukkia tapaamaan, että pitäisi ottaa susta oppia ja tehdä hoitaa joulukorttihommatkin aina ajoissa, vaikka moneks vuodeks, ettei kävis niin kuin aina, että päivänä ennen joulumerkkipostituspäivää mulla on yöllä hommia... Että mukavaa joulukorttipuuhastelua vaan kolmeks viikoks sulle :) Ja hyvä, että kaikki on mennyt tähän asti niin hyvin :)
VastaaPoistaKäytiin lauantaina Pienimmän kanssa kaupungissa myös askartelukaupassa ja sieltä sain aivan loistoideoita moneksi vuodeksi. Oikeen sormet syyhyävät päästä aloittamaan korttisavotta. :)
PoistaJuu, kyllä mäkin olen ihan tosi tyytyväinen tämän hetkiseen tilanteeseeni. Toivottavasti jatkuu samaa rataa. :)
Mä haluan postituslistalle jos alkaa joulukorttien ylituotantoa tarjotella :D
VastaaPoistaKolme viikkoa on kuule yksi suhaus. Eikä sun tarvitse tarpoa bussipysäkille märässä ja pimeässä ja kylmässä aamussa.
Katsotaan, miten käy, jos huomenna pääsen heti aamusta aloittamaan. :D
PoistaOlet niin oikeassa. Käyn vaan kävelemässä sitten, kun päivä on valjennut ja sade loppunut. :)
Otat katsos rusinat pullasta. Pääset myös aitiopaikaltasi seuraamaan minkälaisia pippaloita ne peurat ja muut eläjät Pihalla viettävät kun luulevat olevansa ihan yksin :D
PoistaToi on muuten totta! Ne elukat eivät aavista ollenkaan, että niitä vakoillaan Talosta. :D
PoistaNo niin. Nyt itkettää.
VastaaPoistaÄlä itke. Mä oon itkenyt jo sunkin puolesta viime aikoina, mutta nyt mä jo hymyilen. Hymyillään yhdessä. :)
PoistaLiikutuksen kyyneliä ja myös sen, että oot ny kotona :) Se on hyvä asia :)
PoistaNo, hyvä sitten niin. Niitä kyyneliä mullakin on ollut jonkin verran. :)
PoistaKuulostaa niin hyvältä kuin tuossa tilanteessa voi.
VastaaPoistaHyvä niin.
Ota rauhallisesti, silti,
OP
Olo on hyvä, vaikka kainalossa vähän kiristääkin. Antaa kiristää, kyllä sekin siitä.
PoistaOtan rauhallisesti. Tai lupaan vimmatusti yrittää. :)
Upeaa!!! Hienoa etta sait heti tiedon etta se vartijakaveri oli puhdas. Muistele sita kun alat saikun lopulla harmitella sita kaivokselle palaamista ja ihmettelet minne ne kolme muka pitkaa viikkoa katosivat.
VastaaPoistaJuu, sen tiedon onneksi saa heti leikkauksen jälkeen. Ja siksi mulla on nyt kaksi arpea: toinen kolmasosapallo nännin ympärillä ja toinen suora viilto kainalossa.
PoistaEhkää mä muutaman päivän jälkeen alan ymmärtää sairasloman hyvätkin puolet. :)
Niin ja jos talo alkaa kortteja pursuamaan ihan ovista ja ikkunoista ulos, tannekin saa yhden lahettaa.
VastaaPoistaOnneksi mun joulukorttien postituslistassa ei ole enimmäismäärää. :)
PoistaHienoja uutisia! Nyt sitten levon kanssa ja rauhallisesti - kolme viikkoa on älyttömän lyhyt aika, lyhyempi kuin normikesäloma (joka sekin tunnetusti vain vilahtaa ohi). Mäkin voin laittaa osoitteen korttia varten, jos niitä syntyy ylituotannoksi :)
VastaaPoistaNo, niin kyllä oli mustakin. :)
PoistaOlette kyllä enemmän kuin joulukortin arvoisia. :)
Ajatuksissani olet ollut ja kiva kuulla, että leikkaus sujui hyvin!
VastaaPoistaJos hän kuitenkin nyt malttaisi ottaa rauhallisesti... ainakin nyt alkuun. Siis leppoisaa toipilasaikaa tähän vaiheeseen ja sitkeyttä jatkohoitoihin!
Mulla on kyllä kivaa luettavaakin korttisouvin lisäksi, joten jos mä nyt sitten malttaisin levätä. Kiitos ajatuksista. :)
PoistaVoi miten ihania ja helpottavia uutisia. Nyt voin nukkua hyvin, nuku säkin, ystävä!
VastaaPoistaNiin. :) Juu, yritetään. :)
PoistaTodella hieno asia, että möökö löytyi nopeasti ja pääsit siitä myös nopeasti eroon. Todella hyvä juttu, että et tarvitse sytostaatteja. Entinen työ kaveri tosiaan kävi sädehoitojen ohella töissä. Se sädehoitopäivä meni SL:na, mutta muuten ihan iskussa. Varo nyt kuitenkin ette nostele mitään painavia etkä kurottele mihinkään korkealle.
VastaaPoistaOli tässä monta tuurimomenttia mukana. Se, että kävin kerran vuoteen ja aina samalla lääkärillä. Ja että lääkäri oli niin kärppänä.
PoistaJoo, ei teekään mieli tarttua mihinkään raskaaseen tai ojennella kohti taivaita. Paitsi sen verran, mitä fysioterapeutin jumppaohjeessa käsketään. :)
Ihanaa, että kaikki meni hyvin ja tulevaisuus näyttää jo nyt valoisalta! Mä muuten luotan siihen, että jos elämä heittää omalle kohdalle suurempia ongelmia, niin tukea tulee sitten sieltä päin.... :) Se on jännä, miten täällä blogimaailmassa tulee ihmisistä niin läheisiä, että oikeasti ajattelee teitä usein iltaisin ja muutenkin. Vaikka ei koskaan ole nähty tai ei ainakaan tiedetä nähneemme, niin ystäviä ollaan kuitenkin.
VastaaPoistaHuomattavasti valoisammalta, vaikka toki tiedän, että kaikkea voi tulla vielä vastaan. Mutta niistäkin selviän, näin olen sen asian kohdallani päättänyt. :) Ja vaikka huono olen itse kommentoimaan toisille, niin sitäkin enemmän kyllä ajattelen, lähetän voimahaleja ja käytän muita omia yhteyksiäni teidän blogiystävieni hyväksi. :)
PoistaKiitos itsellesi olemassaolosta. Vaikka ei silleen henkkoht. tunnetakkaan, niin olet ollut ajatuksissa ihan joka hetki <3
VastaaPoistaKiitos, olet ihana. <3
Poista