torstai 14. tammikuuta 2016

kustannuksista ja vähän muutakin

Eilen tulin maininneeksi, että tämä koko hoito maksaa minulle itselleni n. 500 euroa. Se siis pitää sisällään useita poliklinikkakäyntejä, 30 sädehoitokertaa sekä leikkauksen. Nuo poliklinikkamaksut pitävät sisällään paljon muutakin kuin käynnin lääkärin luona. Niihin sisältyy kalliita tutkimuksia, kuten esim. juuri magneettikuvaukset ja laboratoriokokeet sekä muut oheistutkimukset.

Ei siis kovin kallista, josta syystä mielenkiinnostuin etsimään aiheesta lisää tietoa. Eli mitä maksaa syöpäpotilaan hoito Suomessa. Löysinkin jonkun kymmenen vuotta vanhan tilaston, jossa oli laskettu, että yhden syöpäpotilaan hoitaminen maksaa n. 30 000 euroa.

Summa tuntuu aika pieneltä ottaen huomioon, että syöpiä on olemassa niin erilaisia. Jotkut hoituvat muutamassa kuukaudessa (o/) ja joitain hoidetaan vuosikausia. Mutta ehkä tuo on jonkinlainen keskiarvo kaikista syöpätapauksista. En tiedä.

Löysin myös HS:n artikkelin Mikä on elämän hinta?, jossa kerrotaan naisesta, joka hoidatti rintasyöpänsä yksityisessä sairaalassa ja sen syövän hinnaksi tuli yli 30 000 euroa.

Ei siinä mitään, jokainen toki käyttää rahansa ihan miten tykkää, mutta artikkelissa oli pari kohtaa, jotka muuten särähtivät silmääni aika pahasti.

Suora lainaus Hesarista 18.10.2014. Punaisella kirjoitetut ovat minun omia kommenttejani.:

Anu-Maarit Turunen asetteli spagettiolkaimisen juhlamekon yläosaa paikoilleen, kun sormiin osui jotain outoa. Oikean rinnan ja kainalon välissä oli puolentoista sentin patti.
Ehkä imusolmuke oli turvonnut flunssan vuoksi, hänellä oli ollut yskää. Turunen lähti tuttavan kuusikymppisille eikä murehtinut asiaa.
Kuukauden päästä Turunen luki lehdestä jutun rintasyöpään sairastuneesta naisesta. Hän muistaa yhä otsikon: "Rohkeuteni pelasti minut."
Imusolmuke oli yhä turvoksissa, joten hän soitti työterveyteen ja varasi ajan.Jutussa nainen kertoi, ettei olisi enää elossa, jos olisi lykännyt hoitoon menoa.
Turunen oli Stockmannin Hullujen päivien perjantairuuhkassa, kun puhelin soi. Siellä oli lääkäri, joka kertoi, että näyte oli pahanlaatuinen.
Turunen alkoi toimia. Hän soitti tutulle lääkärille ja kyseli vaihtoehtoja. Turunen halusi parhaaseen mahdolliseen hoitoon, ja hän halusi sinne viipymättä. Niin asia olisi poissa päiväjärjestyksestä.
Yksityisestä Laser Tilkka -sairaalasta kerrottiin, että leikkaus maksaisi kymppitonnin. Turunen ei empinyt päätöstä. Eli hänen mielestään paras mahdollinen hoito on yksityinen hoito. TÖRKEÄÄ, kun tietää suomalaisen syöpähoidon tason. Se on maailman parasta joka kantilta katsottuna. Tai ehkä hän ei tiedä asioista tarpeeksi, uskoo vain, että kallein on parasta. 
Tiistaina, vain neljää päivää diagnoosin jälkeen, Turuselle tehtiin ensimmäinen leikkaus, jossa häneltä poistettiin puolentoista sentin kasvain.
Pari päivää myöhemmin Turunen varasi miehensä kanssa äkkilähdön Budapestiin. Oli saatava muuta ajateltavaa.
Puolentoista viikon päästä Turuselle tehtiin toinen, tällä kertaa hieman suurempi leikkaus, jossa poistettiin rintarauhaskudosta ja kainalon imusolmukkeita. Oli selvinnyt, että kyseessä oli harvinainen medullaarinen rintasyöpä, joka ei lähetä helposti etäpesäkkeitä.
Turunen halusi ottaa hoidot yksityisessä Docrates Syöpäsairaalassa. Hän sai kustannusarvion, jonka mukaan sädehoito ja lääkehoito tulisivat maksamaan reilut 20 000 euroa.
Lääkäri päätti, että hoidoksi annettaisiin kuuden solunsalpaajahoidon ja 25 sädehoidon sarja.
"Joku sanoi minulle, että saisin julkisella puolella ihan samat hoidot. Mutta ei se minusta ollut sama asia: kaikki hoidettiin pois alta mahdollisimman äkkiä, eikä tarvinnut jäädä arvailemaan, milloin kutsu tulee. Ehkä kaikki eivät ole yhtä heikkohermoisia, vaan he jaksavat odottaa ja kitua." Miksei julkisella puolella saadut hoidot ole muka sama asia ?!!? Todellakin on ! Sillä erolla, että hoito julkisella maksaa kymppitonneja vähemmän. Ja jos minulle tuli julkiselta puolelta soitto tutkimus-, lääkäri- ja leikkausajoista 18 tuntia sen jälkeen, kun olin itse saanut tietää tuloksista, niin vain idiootti pitää tätä liian pitkänä odotusaikana ! Ei, kuule, tarvinnut kitua. Hyvä, kun ehti tajuta koko asian, kun se oli jo hoidettu pois päiväjärjestyksestä. Ja se, että diagnoosin ja leikkauksen välissä oli hetki aikaa miettiä, oli vain hyvä asia. Pystyi järjestämään asiat kuntoon ennen leikkausta sekä kotona, töissä että pään sisällä. 
Kaikilla ei tietenkään ole varaa yksityiseen hoitoon.
Päätös kaikkiaan yli 30 000 euron sijoituksesta oli helppo.
"Olen käynyt koko ikäni töissä, ja miehenikin oli myötämielinen. Ajoin samoihin aikoihin myös vanhan autoni lunastukseen ja ostin tilalle uuden Bemarin. Käytin kerralla suunnilleen kaikki säästöni. Ajattelin, että ihan sama. Jos kuolen, niin mitä minä niillä rahoilla teen. Jos taas jään henkiin, nautin."
Hän sanoo, että yksityiset hoidot olivat hänen kauneusleikkauksensa.
"Jos en olisi laittanut rahaa tähän, olisin voinut ehkä oikaisuttaa hampaani."
Nopeuden lisäksi päätöksessä painoi myös hoitopaikan tunnelma. Turunen ei tuntenut itseään sairaaksi, eikä halunnut sellaiseksi ruveta. Sulla kävi hyvä tuuri, siskoseni, mutta se ei ole mitenkään kiinni siitä, oletko yksityisellä vai julkisella hoidossa. Ja tuskin kukaan muukaan on itse 'ruvennut' sairaaksi omasta halustaan, pöljä.
"Hain hoidoista oikeanlaista fiilistä. En halunnut nähdä huonokuntoisia, hapettoman näköisiä ihmisiä, kun en ollut itse sellainen." Mitäpä, jos itse olisit ollut huonokuntoinen ja hapettoman näköinen - koska sekin vaihtoehto olisi ihan hyvin voinut toteutua - ja joku olisi sanonut, että "tuota naista en halua katsella, kun se häiritsee mua, kärrätkää se komeroon piiloon" ?
Turusesta tuntui lääkehoidoissa siltä kuin hän olisi tullut kauneushoitolaan. Oli tyylikkäästi sisustettu huone, kahvia ja teetä. Eiiiih !! Kahvia JA teetä ! Ja todellakin: tyylikkäästi sisustettu huone olisi kyllä pitänyt mullakin olla sen yhden yön ajan ihan ehdottomasti. *tirsk*
"Kaikki minua hoitaneet ihmiset olivat hyväntuulisia." Ja julkisellako lääkärit ja hoitsut ovat sitten muka pahantuulisia ? Joo, tämä kommentti on myös niin törkeä, että kertoo aika paljon antajansa järjenjuoksusta ja ennen kaikkea asenteesta. Jos hän ei ole julkisella itseään hoidattanut, niin tällainen vertailu - koska sitähän tällä kommentilla tarkoittaa - on todella ääliömäistä. Minuakin hoitaneet kaikki ihmiset ovat olleet todella ihania ja hyväntuulisia, vaikka ovatkin parjatulla julkisella puolella töissä. 
Siellä Turunen istui muutaman tunnin ajan tippa suonessa, hiuksia lääkkeen vaikutuksilta suojaava kylmähattu päässä ja jutteli muiden asiakkaiden kanssa niitä näitä. Ja julkisellako ei jutella mukavia tai naureta tai olla ylipäätään sosiaalisia ? Sen verran olen minäkin näihin osastoihin tutustunut, ettei siellä ovella jaeta säkkejä ja tuhka-astioita. Eli tämän lausunnonko pitäisi muka erottaa yksityinen jotenkin paremmaksi paikaksi hoitojen kannalta ? Joo, ei. 
Suunnitelma toimi: hän ei tuntenut itseään potilaaksi. Sairausloman aikana Turunen teki tavallisia asioita: kävi lenkillä, shoppaili, teki lyhyitä reissuja. MITÄ ?!!!?! Tästä voisi siis vetää johtopäätöksen, että julkisella hoidettavat ovat sitten jossain suljetulla osastolla, josta ei pääse pois ilman lupaa tai saattajaa, niinkö ?!
Joskus hän heräsi sytostaattihoitoa seuraavana aamuna krapulaa muistuttavaan olotilaan. Enimmäkseen olo oli kuitenkin ihan tavallinen. Hiuksetkaan eivät lähteneet. Mitä tekemistä tällä asialla on yksityisen hoidon kanssa ? Ei mitään. Aivan turha kommentti, josta typerämpi ajattelee, että yksityisillä on paremmat lääkkeet, niistä ei tule paha olo eikä tukkakaan lähde, kun taas julkisilla... Joo, taaskin meni pikkasen pieleen. 
Nyt diagnoosista on tasan neljä vuotta. Sairaudesta muistuttaa enää pieni arpi rinnan sivussa. Sairaalan maksukuitit Turunen poltti pihagrillissä. Mun leikkauksesta on 2 kuukautta ja 4 päivää eikä munkaan arpia juurikaan enää huomaa. Mun maksukuiteilla ei vaan valitettavasti saada pihagrilliä syttymään, kun niitä on niin vähän. 
Sairastuminen muutti suhtautumisen rahaan. Vaikka hyvät tulot mahdollistivat yksityiset hoidot, Turunen ei ole enää kiinnostunut rahasta tai asemasta.
Hän otti aikaisemmasta työpaikasta lähtöpaketin ja suunnittelee alan vaihtoa.
"Nyt minulle on tärkeää, että voin elää rennommin ja toteuttaa unelmiani." Mäkin voin elää rennommin ja toteuttaa unelmiani, mutta sen lisäksi mulla on vielä se 30 000 euroakin säästössä. 

VieläOliJotain:
Mua ihan 'vähän' rasittaa tollaset ihmiset ja asenteet. Taisi saada vähän alennusta hoidoistaan. ;)

Ja minkä hemmetin takia piti mainita toi Bemari ?!? :D :D

19 kommenttia:

  1. Selkeästi tuollaista yksityisen puolen kehumisjuttua. Ei taida olla montakaan Suomessa, joka pystyy tuollaiset itse maksamaan, joten kaikki niitä on pakko hehkuttaa, kun varaa on. Onhan se totta, että kiireettömiä leikkauksia voi joutua julkisella puolella odottamaan pitkään, mutta ei kukaan leiki tällaisten vakavien asioiden kanssa. Pappani oli aikoinaan pienen paikkakunnan sairaalassa vatsaultrassa, jossa lääkärin käsi livahti hieman väärälle alueelle ja hän ihmetteli kun ei nähnyt munuaista. Seuraavalla viikolla pappa muistaakseni jo oli Turussa varjoainekuvauksessa ja seuraavana aamuna syöpä leikattiin. Kaikki tapahtui nopeasti ja pappa tervehtyi ja eli vielä lähes 30 vuotta sen jälkeen. Joten julkinen terveydenhoito saa pisteet minulta!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. On niitä, mutta vaikka rahaa olisi, niin usein on sitä järkeäkin, joka sanoo, että julkisella saa ihan yhtä hyvän hoidon. Ja syöpä on todellakin sellainen sairaus, ettei sen kanssa tarvitse Suomessa odotella. Vain pölvästi kuvittelee niin.

      Poista
  2. Voi juma, mikä juttu! Mainioita nuo sun kommentit! Hyvä puoli asiassa on, että yhteiskunta säästi 30 donaa ;) Totta kai yksityispuolella on ystävällistä väkeä. Raha nääs. Julkisella puolella ystävällisyys ja empaattisuus tulevat muista syistä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Lisäyksenä vielä; yksityinen puoli voisi sitten hoitaa myös komplikaationsa itse. Mutta ei, varsinkin ne vaikeammat tapaukset lähetetäänkin sitten ala-arvoiselle julkiselle puolelle. Kummasti hoito sitten kelpaakin, vaikka tunnelmat ovatkin ankeat ja koko henkilökunta tympääntynyttä ;D

      Poista
    2. Ei kai yksityisellä puolella mitään komplikaatioita tule, nehän on niiiin hyviä? Parempia kuin muut.
      Muistaakohan muuten yksityisiä lääkäriasemia yms. käyttävät, että moni niistä lääkäreistä tekee töitä myös julkisella puolella?
      Ajatella, ne samat kädet on kätelleet ja koskeneet myös rahvasta.

      Poista
    3. :D :D

      Mutta parasta tuossa jutussa oli toki se, että huomasi, että maailmassa on noin hiton paljon typerämpiä ihmisiä kuin mitä itse on. Rehellisesti.

      Poista
  3. Vähän postauksen aiheen ulkopuolelta, mutta tiesitkö olevasi nykyään oikeutettu Helsingin kaupungin erityisuimakorttiin? :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Enpä tiennyt !! Mutta nyt tiedän, ja kiitokset siitä sulle. Täytyykin hommata sellainen pikimmiten. :)

      Poista
  4. Niin. Edelleenkin kerron kuinka onnetonta on tää julkinen terveydenhuolto: vuonna 2001 Suomessa oli lääkärilakko ja siihen aikaan osui AM viemään mut ensin tohon lähimpään Keskussairaalaan aamuyöstä ja ilmoitti, että "me ei muuten lähdetä täältä, ennen kuin olette selvittäneet mikä tätä naista vaivaa". Aamulla selvisi, että mulla on aivokasvain. Kolme viikkoa siitä, pääsiäisenä, olin Tampereen yliopistollisessa sairaalassa syömässä lammasta, kallossa n. 5x5 cm luukku. Että näin huonosti toimi meidän julkinen terveydenhuolto silloin. Sinä iltana kun jäin sairaalaan yksin ja mietin kyynelsilmin mitä voikaan tapahtua, tuli hoitaja viereen istumaan ja halasi "älä pelkää, kaikki menee hyvin, sulla on maan paras lääkäri huomenna".
    Yhtä huonosti se toimii julkinen terveydenhuolto nytkin. Toistanko itseäni? Anteeksi.
    Onneksi on näitä, jotka käyttää yksityisiä sairaaloita ja säästää julkisen puolen rahoja meille köyhille. Prkl.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Joo, pikkasen syyhyttää potkaista niitä, jotka jaksavat ruikuttaa julkisesta hoidosta.

      Mitäköhän muuten, jos tonkin muikin hoidoissa olisi sattunut jotain yllättävää, jota ei edes yksityinen sairaala voi ennakoida ? Olis ehkä vähän harmittanut se mennyt raha ja kaikki se tulevakin kulu pikkasen enemmän.

      Poista
  5. Mulle nyt ihan yks hailee mihin kukanen rahansa pistää. Ja hienoa että ootte päässeet julkisella puolella nopeasti hoitoon. Valitettavasti joka puolella Suomen maata ei tuo julkinen hoito toimi niin hyvin kuin siellä pääkaupunkiseudulla. Samat lääkärithän siellä yksityisellä puolen tiliä takoo kuin julkisellakin...Oma kokemus; 35v. äiti ihminen, työssä käyvä ja erittäin aktiivinen hakeutui työterveyslääkärin vastaanotolle jatkuvan päänsäryn ja voimattomuuden ja väsymyksen vuoksi. 7kk tätä naista hoidettiin työuupuneena ja useista pyynnöistä ja voinnin jatkuvasta huononemisesta huolimatta jatkotutkimuksiin ei lääkärin mielestä ollut aihetta. Ja kun samat lääkärit siellä yksityisellä kuin kunnallisellakin niin..Kokeiltiin päästä hoitoon esim. hakeutumalla ensiapuun päivystysajan ulkopuolella, jolloin päivystys oli keskussairaalassa, ja ei muuta kuin takas kotiin, työuupus- ja masennusdignoosin kanssa. Puhekin alkoi jo sammaltaa ja tasapaino heittää...kyläilyreissulla yliopistosairaalan päivystykseen ja sitten alkoi tapahtua...dg pahanlaatuinen aivokasvain, ei voida leikata. Sitähän ei tiedä olisko lopputulema ollut eri jos ois ollut rahaa hakeutua yksityiselle jossakin isommassa paikassa, vaikka siellä yliopistosairaalapaikkakunnalla, ehkä sen 7kk kun oli vielä voimia kävellä olisi voinut käyttää jotenkin muuten...Sädehoitoa annettiin, mutta lääkärit kaikessa viisaudessa päättivät, että elämänladunkannalta ei ole syytä aloittaa muita hoitoja, leikkaamaan ei pysty. Nyt häntä hoidetaan oireidenmukaisesti, liikuntakyky mennyt samoin kuin suolen ja rakonhallinta. Nyt eletään päivä kerrallaan ja enää on turha jossitella.

    Voisin kertoa toisenkin esimerkin, mutta tulen vain vihaiseksi, joten jätän kertomatta...

    Olkaa onnellisia, jotka olette ajoissa hoitoon päässeet ja apua saaneet. Kaikki eivät ole yhtä onnekkaita.

    Ja sieltä julkisen terveydenhoidon puolelta se minunkin leipä tulee...ei naurata sekään...


    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Todella surullinen tapaus, ei näitä saisi sattua. Mutta lääkäritkin tekevät vain työtään ja jokaiselle työtä tekevälle sattuu virheitä, erehtymätöntä ei olekaan ja tässä tapauksessa ensimmäisen erehdyksen on tehnyt yksityisen puolen lääkäri, koska niitähän työterveyslääkärit pääsääntöisesti ovat.

      Voimattomuus, väsymys ja päänsärky ovat niin yleisiä oireita, joten voi näin maallikkonakin ymmärtää, että ihan ensimmäisenä ei tule epäilleeksi aivokasvainta. Tämän päivän työelämä on niin hektistä, että jos lääkäri on kysynyt, onko töissä kiire ja/tai elämä stressaavaa, niin vastaus on varmaankin aika usein 'kyllä'. Josta siitäkin syystä työuupumus/ masennus ym. diagnoosi tuntuu oikeammalta, aivokasvaimia kun on aika vähän terveillä ja aktiivisilla 35-vuotiailla naisilla.

      En vähättele tilanteen kamaluutta ja surullisuutta, mutta jos yksityinen lääkäri työterveyshoidossa on asiaa tutkinut - siis omasta mielestään -, niin julkinen harvemmin alkaa tehdä laajempia tutkimuksia, niin se vain menee. Esim. magneettikuvaukset maksavat sen verran, että niitä ei ihan ensimmäisenä tarjota tutkimuksiksi väsymykseen ja päänsärkyyn. Ja työuupumus ei sekään mene hetkessä ohi, valitettavasti.

      Rintasyövät ja pääasiassa muutkin syövät ovat helpommin todennettavissa, josta syystä näihin hengenvaarallisiin sairauksiin hoito tulee kyllä todella nopeasti ja niitä on kuitenkin paljon enemmän kuin harvinaisia aivokasvaimia tai muita harvinaisia ja vaikeasti havaittavia sairauksia.

      Eli edelleenkin olen sitä mieltä, että kyllä meillä julkinen terveydenhoito on todella hyvää ja ensiluokkaista ja nopeaakin. Pitää muistaa, miten suuren osan terveydenhoidon koko potista julkinen hoitaa ja siltä pohjalta verrata onnistumisia ja epäonnistumisia.

      Poista
  6. Hmm, joskus se yksityinen kannattaa, joskus taas ei. Läheiseni sai syöpädg:n juuri ennen joulua, ja hoidot päästiin aloittamaan vasta tammikuussa, ja kasvain oli suurentunut selvästi tuona aikana. Hoito kuitenkin tepsi.

    Ja kyllä komplikaatioita tulee yksityiselläkin puolella.

    Hammashoitoon on kyllä sellaiset jonot, että jos yksityiseen on varaa, niin sinne. Samoin, jos on iäkkäämpi, ja pelkää, että priorisointi iskee, niin yksityiselle, jos mahdollista.

    Järkyttävät asenteet tuolla naisella.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. "Vasta" tammikuussa. Sanoisin itse, että "jo" tammikuussa. :)

      Minä pääsin leikkaukseen siis noin kuukauden kuluttua diagnoosista, mikä on mielestäni erittäin nopealla aikataululla. On tietysti olemassa syöpiä, jotka vievät ihmisen hautaan jo lyhyemmässäkin ajassa, mutta niihin ei sitten kyllä yleensä tepsisi mikään, vaikka pääsisi saman tien leikkauspöydälle.

      Monta kertaa syöpädiagnoosi vaatii lisätutkimuksia kasvaimen laadun selvittämiseksi, joka sitten taas määrää hoidon laadun. Siksikin on ihan hyvä, ettei ensimmäiseksi lähdetä leikkaamaan, vaan tutkitaan ensin, mikä on se paras vaihtoehto.

      Tuo on totta, että näissä hengenvaarattomissa tilanteissa - hammashoito tms. - toki saa odotella ja juuri siksi, kun resurssit ovat niissä kiireellisissä ja vakavissa tapauksissa. Tosin pääsin minäkin tulehtuneen hampaani kanssa päivystykseen ensiapuun, mutta jatko hoitui sitten muualla.

      Iäkkäämmistä potilaista on hyvä esimerkki yli 80-vuotias äitini, jota on hoidettu ihan yhtä rivakalla tahdilla ja laadukkaasti kuin minuakin, vaikka kyse on ollut 'vain' silmävaivoista ja fysioterapeuttia tarvitsevissa jutuissa.

      Ihan järkyttävät asenteet. Hrr.

      Poista
  7. Olen samaa mieltä Nolliksen kanssa, suomalainen terveydenhuolto on hyvää laatua. Mutta onneksi on myös niitä yksityisiä lääkäriasemia, nimittäin jos täällä eteläisessä Euroopassa sairastuu ja jos vain matkaan kykenee, lähdemme oitis kohti Suomea ja sitä yksityistä lääkäriasemaa, julkinen puoli kun meitä ei ymmärrettävästi hoida. Lapsen luut on pariin otteeseen korjattu Suomessa täkäläisen tunarin jäljiltä. Yksityiseen suomalaiseen syöpäsairaalaankin riennän viivana, jos ikinä koskaan sellainen tilanne tulee eteen ja tässä kohtaa totean, että onneksi siihen sitten on varaa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Se kertoo kyllä syvästä luottamuksesta ja korkeasta arvostuksesta, kun tänne ulkomailta tulee hoitoon. En ihmettele yhtään. Itse tekisin varmastikin samoin. :)

      Poista
  8. Mä niin tulin vihaiseksi tuon HS:n jutusta :(
    Itse olen saanut 'nauttia' julkisen SEKÄ yksityisen puolen sairaanhoidosta ja tasan tarkkaan molemmilla puolilla on ääripäänsä, keskellä erinomaista sairaan- (ja potilaan)hoitoa.

    Juuri nyt kun olen leikkausjonossa yliopistolliseen, en voisi olla levollisempi.
    Mutta kiva kun Rouva Turunen sai bemarinsa ja tissinkin kuntoon.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Punaisen tekstin määrästä voi arvella, että muakin vähän korpesi. Karsin sentään pahimmat kirosanat pois ennen julkaisua.

      Juu, molemmille tulee kämmejä ja voittoja, mutta yksityisellä on enemmän fyrkkendahlia käytössään, joten luulisi olevan hoidonkin laadukkaampaa. Mutta kun siellä samat lääkärit häärää, niin onhan se vain rahastusta tollasilta frouva Turusilta. Eikä se ole tyhmä joka pyytää, vaan se, joka maksaa.

      Poista