Tänään sain taas muistutuksen, että vaikka minulle syövät ja syöpäslangi ovatkin olleet tuttuja jo vuosikausia, niin ympärilläni on vielä paljon ihmisiä, jotka ovat aiheen edessä ihan ummikkoja. Ja se jaksaa minut aina yllättää, vaikka ei tietenkään pitäisi.
Eivät kaikki voi tietää kaikesta kaikkea, ei edes osaa.
Käväisin tänään taas Meilahdessa. Sutjakkaasti meni: meikäläinen kutsuttiin melkein vartin aikaisemmin pukukoppiin, josta syystä oli sädetetty jo ennen kuin oma aikani oli edes käsillä. Kiitettävää joustavuutta, ettei tuijoteta vain varattuja aikoja, vaan otetaan tyyppi 'käsittelyyn' heti, kun on ilmoittautunut, jos vain tilaa on.
Hoitaja kysyi saman, mitä Työystävä: onko ollut tuntemuksia. Vastasin molemmille, että sen verran pitkä rotla niitä lueteltiin mahdollisiksi, että jos siitä listasta löytyy, niin sitten on turhaa edes mainita. Sitten, jos tulee joku sellainen, jota ei paperista löydy, ruvetaan ihmettelemään. Jos sittenkään. Kyllä tässä aika pienillä ollaan kuitenkin tähän saakka päästy.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti