maanantai 26. lokakuuta 2015

särmät terotettuina

Olen huomannut itsessäni piirteen, joka kärjistyy kriisien aikana: harmaan sävyt katoavat.

Suomeksi se tarkoittaa sitä, että muutun jotenkin ehdottomammaksi, mustavalkoisemmaksi. En ole sitä koko ajan ja jatkuvasti, mutta kun tilanne on ns. päällä, saatan kuohahtaa tosi nopeasti ja voimalla. Mielipiteeni muuttuvat teräviksi ja ehdottomiksi, välimuotoa ei ole. Joko tai. Ja minä luonnollisestikin olen vain ja ainoastaan oikeassa *köh*.

Tämä liittyy varmasti siihen, että paskanjauhannalle riittää kärsivällisyyttä vieläkin vähemmän kuin mitä normaalisti. Eli jaksamisesta sekin vain on kiinni. Valitan, mutta toivottavasti tila on ohimenevä.


I don't have a short temper, 

I just have a quick reaction to bullshit.


Mutta tämänhän te jo tiesittekin. Mustavalkoinen heittää vastamulkaisun, joten olkaatte varuillanne. 

VieläOliJotain:
Toisaalta mulla on varaa olla myös ymmärtäväinen, tyyni ja pitkämielinen, koska syöpä.

2 kommenttia:

  1. Vai olisiko se niin, että toisten pitäisi nyt suhtautua sinuun kuten tuossa alla olevassa lauseessa? Niin varmasti monet nyt yrittävätkin suhtautua, kun eivät oikein tiedä, mitä sanoa tai tehdä. Mutta tunnistan tuon myös itsessäni, että kun asiat ovat stressipisteillä niin harmaus todellakin katoaa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. En mä tiedä, miten mulle voisi nyt olla mieliksi. Olen hankala tapaus. :D

      Poista