ookko nää Noonassa

Mää oon.

Noona on mobiilipalvelu rintasyöpäpotilaiden etäseurantaa varten. Tai joku semmonen. Ja käsittääkseni se on vielä tutkimusvaiheessa, toimiiko se vaiko eikö.

Meikäläinen arvottiin alkuvuodeksi porukkaan, jonka tuli ongelmatilanteissa ottaa yhteyttä syöpähoitajaan puhelimitse. Puolessa välissä vuotta sitten vaihdettiin eli minäkin liityin sitten Noonaan, jossa operoidaan netin kautta.

Keväällä ennen Kanarialle lähtöä soitin kerran sairaanhoitajalle. Jätin muistaakseni soittopyynnön, johon vastattiin tosi nopeasti ja sain haluamani tiedon. Nyt syksyllä mietin, että tuskin tulen Noonaa tarvitsemaan, kun ei tässä nyt ole ollut mitään epäselvyyksiä.

No, kävinpä sitten työterveyslääkärissä, jossa tuli puhe mm. lentämisestä ja että tarvitsisinko mahdollisesti jotain pistosta ennen lentoa ehkäisemään veritulppariskiä, kun Tamofenin käyttäjällä kuulemma sellainenkin on kohonnut. (Mikä riski nyt ei olisi kohonnut Tamofenin käytön kanssa.)

Laitoin kysymyksen Noonaan sillä odotuksella, että vastaus tulee luvatun parin arkipäivän kuluessa. Juu ei, tuli alta tunnissa vastaus. Notta, kyllä se mun mielestä toimii. Hyvin jopa.

VieläOliJotain:
Mä olin ihan hirveän saamaton niiden kyselylomakkeiden täyttämisen ja ennen kaikkea palauttamisen kanssa. Meinaan molempien jaksojen alussa piti vastata aika monta sivua kaikenlaisia kysymyksiä kuluneeseen aikaan liittyen.

Ensimmäisen lomakepumaskan palauttamisessa oli jo takkuamista, kun en vaan saanut aikaiseksi, mutta tämä toinen meni jo ihan katastrofiksi. Tutkimussairaanhoitaja parka joutui meikäläistä patistamaan ensin tekstiviestillä ja kun siitä ei ollut mitään apua, niin sitten vielä ihan soittamalla perään. Kyllä nolotti.

Eikä ne ollut edes vaikeita kysymyksiä, olen vaan niin hiton saamaton tollasissa jutuissa. Ei pitäisi ikinä lupautua mihinkään tutkimuksiin mukaan. Pilaan vain aina kaikki.

silkkaa sirkusta

Nyt tämän valtakunnan syöpä-julkkiksen mopo on karannut lopullisesti käsistä. Yksityisyydestä ja rauhasta ei ole jäljellä enää rippeitäkään, kun joka toinen päivä on lehdessä joku juttu, kun sitä, tätä ja tuota. Hänen sairastamisensa on muuttunut kokopäivätoimiseksi sirkukseksi.

Jossain välissä tunsin myötätuntoa, mutta nyt fiilikset ovat asettuneet jonnekin myötähäpeän ja säälin tienoille. Säälittää lähinnä hänen henkinen tilansa, joka ei millään muotoa ole niin raiteillaan kuin mitä hän antaa ymmärtää. Päinvastoin, sillä siitähän kaikki tuo lehtien palstoilla pällistely kertoo, ettei kantti kestä sairautta ja sairastamista. Pitää jatkuvasti kerjätä huomiota, tsemppejä ja kehuja, jotta jaksaisi. Varsin surullista.

Voin hyvin kuvitella niiden tuntemukset, jotka tällä hetkellä sairastavat rintasyöpää myös. Varmaan aika montaa potuttaa tuollainen hehkutus ja mässäily, minua ainakin olisi potuttanut.

On hyvä, että asiasta puhutaan, mutta tuolla tyylillä rintasyövästä, joka on oikeasti vakava ja yleinen sairaus, tehdään halpahintaista ja kevyttä viihdettä, mitä se ei toden totta ole. Koko sairautta pidetään jatkossa varmasti - kiitos tämän julkisuudenkipeän missukan - jotenkin nuhakuumeeseen verrattavana pikkujuttuna, jonka selättää, kunhan vain jaksaa venyttää hymyn korvasta korvaan ja punata huulensa.

Kävipä mielessä sekin, että hän taitaa juttupalkkioilla aika kivasti kompensoida menettämiään ansiotuloja. Eli bisnesnaisia. Toivottavasti vaan on tissilleen - ja imagolleen - pistänyt kunnon hintalapun. Molemmat ovat meinaan tämän savotan jälkeen mennyttä kalua.

Olen oikein tosissani miettinyt, mitä hän saa tuosta kaikesta, mutta en ole keksinyt vastausta. Ei kai sitä tällainen normaali ihminen voi ymmärtää. Kai se vaan on niin, että julkisuus on kovinta huumetta, jota ilman ei voi edes syöpää sairastaa.

eripariryntäät

Suihkussa illalla katselin itseäni alaspäin ja totesin, että mullahan on tissit ihan totaalisen eri paria!

Vasen (leikattu) topakka on ruskea vaaleanpunaisella nännillä ja oikea roikkuva olmin värinen ruskealla nännillä. Veri nais, indiid.

Notta ei tullut meikäläisestä sitten alastonmallia. Paitsi ehkä johonkin horrori-lehteen.

Mutta muuten kaikki on ihan ok.

nou kommentteja

TM katsoi Enbuske, Veitola & Salminen -ohjelmaa. Lopussa haastateltiin häntä, jonka nimeä en mainitse.

TM: "Eiks tää, saatana, lopu koskaan. Tota lätinää jaksa kukaan kuunnella."

En ota kantaa, en katsonut enkä edes kuunnellut. Toisille vaan julkisuus on kuin huumetta.

VieläOliJotain:
Itseasiassa ei ole mitään. Siis uutta. Päivä kerrallaan eteenpäin kohti marraskuuta ja ensimmäistä kontrollikäyntiä.